Pääsimme haastattelemaan Chris Lynamia päivää ennen hänen ErictheFred esitystään Jyväskylän kaupunginteatterilla. Hän oli erittäin mukana, haastattelutilanne rento ja no, jotakin todella yllättävääkin ehti tapahtumaan haastattelun lomassa. Haastattelu tehtiin videohaastatteluna englanniksi, ohessa siis linkki videoon sekä yritykseni kääntää haastattelu sen pääajatuksineen suomeksi.
--
Chris Lynam totesi eräänä aamuna ilman sen suurempia mutkia,
että haluaa klovniksi. Tämä ratkaiseva ajatus on siivittänyt hänen moninaista, jo 43-vuotista
uraansa viihdemaailmassa. Ennen klovnerian parissa työskentelyä Lynam kertoo
toimineensa esimerkiksi kirjanpitäjänä, näyttelijänä ja insinöörinä, mutta hän ei
kokenut näitä urapolkuja omakseen. Hän painottaa, että elämässä kaikki on
mahdollista kunhan vain jaksaa nähdä vaivaa päämääränsä eteen.
Ideat esityksiin voivat tulla missä ja milloin tahansa, ja niitä on usein mahdotonta suunnitella etukäteen. Lynam
kertoo kerrasta 35 vuotta sitten, kun esityksen aikana ilmassa leijailevasta
muovikasista syntyi spontaanin leikittelyn seurauksena erittäin suosittu ja
hauska sketsi. Ideat voivat kehittyä myös esimerkiksi keskustelun kautta
eivätkä siis aina ole välittömiä. Esimerkiksi nimi ErictheFred juolahti Lynamin mieleen hänen kuvaillessa jotakin
yli 30 vuoden takaa: kesti siis 32 vuotta saada selville, kuka ErictheFred
todellisuudessa oli. ErictheFred poikkeaa monellakin tapaa Lynamin aikaisemmasta tyylistä luoda esityksiä improvisaation ja intuition kautta.
Shown tyyliä ja tuntua on pohdittu tarkkaan kolmen vuoden ajan. Kyseessä on
samalla hänen ensimmäinen vakava teoksensa.
Lynam pohtii oma klovnin hahmonsa
kehittymistä riehakkaasta, nasevasta hahmosta jokseenkin hyväksyttävämpään
suuntaan. Yleisesti ottaen hän toteaa klovnien ollen aina olemassa jossakin
muodossa: jokaisessa sivilisaatiossa on vallinnut jonkinasteinen shamanistinen
ilmapiiri. Esimerkeiksi hän nostaa Italiassa 1500-luvulla syntyneen commedia
dell’arten sekä venäläisen klovnerian omaperäisen tyylin. Viimeisen 50 vuoden
aikana Lynam toteaa stand-up komedian nousseen suureen suosioon, ja erityisesti televisio
on hänen mielestään vaikuttanut niin ikään myös klovnerian monimuotoisuuteen. Komedia on
saanut uusia muotoja filmiteollisuuden kautta: Jackie Chan voidaan nähdä
tämän aikakauden Buster Keatonina. Buster Keaton on ollut myös Lynamin esikuva.
Slava’s Snow Showssa esiintymisen
Lynam on kokenut tylsäksi. Jatkokysymykselle ei jäänyt aikaa, sillä tässä vaiheessa haastattelua tapahtui jotakin hyvällä tavalla odottamatonta: Lynam pysäytti puistoon ajaneen poliisiauton ja pyysi poliiseja ystävällisesti näyttämään dokumenttinsa hänelle. Jälkeenpäin hän kertoi
tehneensä tämän meitä viihdyttääksemme ja todistaakseen, että tällaiset spontaanit teot todella ovat hänelle mahdollisia myös ilman esiintymisasua. Samalla hän painotti, että ei olisi koskaan tehnyt vastaavaa ilman yleisöä.
Tilaisuus viihdyttämiseen siis todella
voi tulla milloin tahansa: klovneria on Lynamille elämäntapa. Päättäessään
20-vuotiaana haluavansa klovniksi hän teki samalla tietoisen päätöksen
siitä, ettei halua kasvaa aikuiseksi. Klovneria on nukkumisen ohella
Lynamille tapa rentoutua. Esiintymisen kautta hän voi luoda itselleen
maailman, joka toimii hänen omilla säännöillään. Lopuksi hän kertoo olevansa
tottunut esiintymään kaikenlaisilla tapahtumapaikoilla kuten kaduilla, teattereilla
sekä rockbändien rinnalla, lähellä ihmisiä. Chris Lynamin kyky ja tapa ottaa tilanne kuin tilanne
haltuun on varmasti yksi niistä keskeisimmistä piirteistä, joka on tuonut
hänelle menestystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti