Naamioiden Kesä 2015: Keitä me olemme

Mikä tämä kesäprojekti oikein on?

Kolme Humakin kulttuurituotannon ensimmäisen vuoden opiskelijaa päätyivät viiden opintopisteen kesäprojektiin. Jyväskylän Kesä juhlii tänä vuonna 60v syntymäpäiviään ja osaltaan tämän projektin aikana tutustumme sen markkinointiin ja mitä Jyväskylän Kesä tuo mieleen ihmisille. Tähän sekä markkinointimateriaalimme arvioijiksi olemme kasaamassa ”testiryhmää”, jolta saamme anonyymisti erilaisia näkemyksiä. Kesän tarjonnasta meille on valikoitu kolme esitystä, kaikki fyysisen teatterin eri alalajeja. Näin voimme arvioida niitä vertaillen sekä yksilöllisesti. 

Ennen esityksiä käymme läpi sekä esiintyjien historiaa että lajityyppien historiaa yleisesti. Teemme näiden tietojen pohjalta haastattelut jokaisesta esiintyjästä. Haastattelemme myös Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Tanja Rasia. Tämän projektin tuotoksena ja alustana käytämme blogia, jonne tulee päivityksia ennen esityksiä, esityksistä sekä jälkituotannollista pohdintaa. Näkyvinä tuotoksina luomme blogin ohella muutamia kohdennettuja markkinointimateriaaleja, lähinnä Facebookiin ja Instagramiin. Olemme myös suunnittelemassa yhtä markkinointitempausta, jolla toivomme tuovamme taiteenlajit hieman lähemmäksi ihmisiä ja tavoittelemme tietenkin lisää katsojia.

Esittelyt

Jenna

Olen Jenna, 23 vuotias ensimmäisen vuoden kulttuurituottajaopiskelija. Päädyin mukaan Jyväskylän Kesän projektiin juuri ennen kuin se alkoi. En tiennyt haluanko mukaan, koska en ihan täysin käsittänyt mitä kaikkea tämä pitäisi sisällään, mutta nyt en kadu yhtään, että mukana olen! Olen teatterin harrastaja sekä lavan puolella että katsomossa. Monenlaista teatteria olen ehtinyt nähdä ja tehdä. Tähän nimenomaiseen projektiin liittyen minulla on jotakin tietopohjaa naamioteatterista ja klovneriasta, lähinnä katsojan näkökulmasta. Teatteri on sellainen alue, josta haluan oppia loputtomasti ja minusta tuntuukin, että se on pohjaton saavi mihin voin sukeltaa ja löytää koko ajan uusia suuntauksia ja kokeiluja. Toivon tämän projektin aikana saavuttavani syvän yhteyden näihin fyysisen teatterin alalajeihin. Tietenkin toivon, että tästä projektista on myös hyötyä Jyväskylän Kesälle nyt ja tulevina vuosina, koska käsittelemme myös markkinointia ja Jyväskylän Kesän yleistä mielikuvaa.

Eveliina

Olen melko noviisi sanattomankin teatterin suhteen. Nuorena olin mukana monenlaisissa pienissä koulun teatteriprojekteissa. Ystäväpiirissäni oli tuolloin aktiivinen teatteriharrastaja ja hän käsikirjoittikin porukallemme näytelmän, jota kiersimme esittämässä Joensuun kouluilla. Kuvasimme hänen johdollaan myös kauhuelokuvan isovanhempieni yläkerrassa. Sittemmin käsityöharrastus vei minut mukanaan ja olen pitäytynyt teattereissa katsomon puolella. Olen ehkä jopa alkanut hieman vierastaa esiintymistä, mutta toivon pääseväni kuorestani tämän projektin myötä.

Tämän Jyväskylän Kesän projektin myötä olen pitänyt itselleni intensiivikurssia fyysisestä sanattomasta teatterista. Olen huomannut hekumoivani klovnien perään sekä tunnistaneeni esitteistä aiemmin täysin tuntemattomia nimiä. Kaikki tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä, enkä malta olla oppimatta lisää.

Oletin, että tietoa suomalaisesta naamioteatterista sekä fyysisen teatterin eri muodoista olisi ollut vaikeata löytää, tai ettei sitä esiintyisi juuri lainkaan. Huomaan olleeni väärässä. Koen itsekin edustavani alakulttuuria käsitöiden kautta, ja yllätyin erittäin iloisesti törmätessäni esimerkiksi naisklovnifestivaali Punaiseen Helmeen. Kuinka hienoa, että näin rajatusta esiintyjäjoukosta löytyy ainesta festariksi! Haluan heti katsomaan! Maassamme käy lisäksi paljon ammattilaisia eri maista, enkä usko tämän olevan vain sattumaa. Varmasti he ovat huomanneet, että meiltä löytyy potentiaalia paljon suuremman tietoisuuden kasvattamiseen.

Nina

Tervehdys!

Olen Nina, Jyväskylässä asuva kulttuurituottajaopiskelija. Tänä kesänä olen saanut erinomaisen mahdollisuuden syventyä fyysisen teatterin, erityisesti klovnerian, mimiikan sekä sanattoman naamioteatterin pariin Jyväskylän Kesän kautta yhdessä Eveliinan ja Jennan kanssa. Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta edellä mainitsemistani teatterimuodoista, mutta kiinnostusta sitäkin enemmän. Pääsemme perehtymään projektimme aikana Jyväskylän Kesän 2015 aikana kolmeen eri ohjelmanumeroon: Ensi kertaa Suomessa esiintyvän Vamos-teatterin Finding Joy -esitykseen, brittiläisen Chris Lynamin luoman ErictheFred -klovnin tarinaan sekä Uusi-Seelantilaisen klovnin ja miimikon Trygve Wakenshawin esitykseen KRAKEN.

Projektimme kautta pääsemme samalla miettimään, kuinka tuoda tätä taiteenlajia paremmin esille: Suomessa fyysinen teatteri on vielä hyvin marginaalista ja suurten massojen tavoittamattomissa, vaikka asiaa hieman tutkittuani sen harrastajat ovat selkeästi asialleen omistautuneita. Haasteena onkin tuoda genre, joka sekoitetaan yleisesti helposti sirkukseen, mahdollisimman monen ihmisen ulottuville. Omien kokemuksieni pohjalta voin tähän mennessä sanoa, että mitä enemmän olen syventynyt näihin esiintyjiin ja eri aineistoihin, sitä enemmän olen kiinnostunut aiheesta. Esitykset ja esiintyjät vaikuttavat yksinkertaisesti niin ainutlaatuisilta, että ne saivat minut heti koukkuun.

Tähän blogiin olisi siis tarkoitus dokumentoida projektin aikana heränneitä ajatuksia, analysoida esityksiä, vinkata mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia siitä kiinnostuneille, hieman teoreettisempaa näkökulmaa unohtamatta. Odotan innolla jokaista kolmea esityksiä ja haastatteluja, joita pääsemme työstämään esitysten jälkeen.